AxME

Sara Hildénin taidemuseossa syyskauden 2013 näyttelynä nähtiin afrikkalaisamerikkalaisen kuvataiteilijan Ellen Gallagherin näyttely AxME. Ellen Gallagher (s. 1965) asuu New Yorkissa ja Rotterdamissa. Näyttely koostuu maalauksista, laveerauksista ja paperileikkaustekniikalla valmistetuista teoksista. Gallagherin aihepiiriä ovat Amerikan afrikkalaisperäisen väestön vaikea menneisyys, populaarikulttuuri, muoti, tavat ja puhekielen erityisyys.

Monet Gallagherin teoksista ovat sarjallisia, teosten kuvakielessä toistuvat tietyt teemat, kuten vanhoista aikakauslehdistä leikatut 60-luvun peruukkimallit, mielikuvitukselliset merieliöt, liioitellut silmät ja huulet. Ellen Gallagher tuli tunnetuksi verkkomaisesti rakentuvista maalauksista, joiden kuvallinen symboliikka avautuu vasta lähemmässä tarkastelussa. Myöhemmät teokset ovat saaneet vaikutteita useista lähteistä kuten 1900-luvun alun afrikkalaisamerikkalaisesta taiteesta ja musiikista, science fictionista ja Herman Melvillen romaaneista. Myös musiikilla on roolinsa Ellen Gallagherin taiteessa, useissa teoksissa on viittauksia jazz- ja funkmuusikoihin kuten Sun Rahan ja George Clintoniin.

Ellen Gallagherin työskentelytapa on fyysinen vaikka hän usein käsitteleekin hyvin hauraita materiaaleja kuten kaunokirjoituspaperiarkkeja tai sanomalehden sivuja. Hänen työkalunsa on terävä kirurginveitsi, ja sillä hän leikkaa ja muotoilee niin paperia, muovailuvahaa, hiusvoidetta kuin muitakin jäykkiä ja muovailtavia materiaaleja. Kerroksellisuus, kekseliäs materiaalinkäyttö ja moniulotteinen struktuuri ovat Gallagherin taiteelle tyypillisiä. Näyttelyn leikillinen nimi AxME viittaa Yhdysvaltain mustan väestön puhekieleen ja historiaan ja kytkeytyy kiinnostavalla tavalla graafiseen muotoon ja merkitykseen.

Esillä olevat teokset saatiin lainaksi Tate Modernin kokoelmasta ja muista eurooppalaisista ja amerikkalaisista instituutiosta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn on koonnut Lontoon Tate Modern museo läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Näyttely siirtyi Lontoosta Sara Hildénin taidemuseoon Tampereelle ja jatkoi edelleen Haus der Kunstiin Müncheniin. Kaikki kolme näytteilleasettajaa olivat yhdessä Gallagherin kanssa muokanneet näyttelyä omiin tiloihinsa sopivaksi.

Näyttelyssä kävi yli 20 000 museovierasta.