Ekspressioita

Näyttely saksalaisesta ekspressionismista

Sara Hildénin taidemuseon syyskauden 2012 näyttely esitteli saksalaisen ekspressionismin huipputaiteilijoiden teoksia sadan vuoden takaa. Sara Hildénin taidemuseo järjesti saksalaista ekspressionistista grafiikkaa esittelevän Die Brücke -ryhmän näyttelyn vuonna 1993. Ekspressioita-näyttely esitteli vuorostaan sekä Die Brücke että Der Blaue Reiter -ryhmien keskeisten taiteilijoiden maalauksia ja kuvanveistoa. Taiteilijoista olivat mukana mm. Wassily Kandinsky, Ernst Ludwig Kirchner, Wilhelm Lehmbruck, Franz Marc, Heinrich Campendonk, Erich Heckel, Alexej von Jawlensky, Käthe Kollwitz, August Macke, Otto Mueller, Hermann Max Pechstein, Christian Rohlfs, Karl Schmidt-Rottluff, Arnold Schönberg ja Emil Nolde.

Näyttelyn yhtenä helmenä nähtiin Franz Marcin tunnettu mestariteos Kolme kissaa vuodelta 1913. Ekspressionistit suosivat luonto- ja eläinaiheita, joiden avulla he pyrkivät kuvaamaan ihmisen ja luonnon välistä kadotettua yhteyttä. Kaipuu luontoon näkyi ekspressionistien teoksissa eläiminä, maisemina ja puutarha-aiheina. Erityisesti Emil Nolde maalasi runsaita ja värikylläisinä kukkivia puutarhoja, joita oli mukana näyttelyssä. Näyttelykokonaisuutta tähditti ekspressionistisen veistotaiteen merkkiteoksiin kuuluva Wilhelm Lehmbruckin Polvistuva nainen.

Sara Hildénin taidemuseo teki yhteistyötä Wienissä sijaitsevan Arnold Schönberg Centerin kanssa, josta näyttelyyn lainattiin säveltäjä Arnold Schönbergin (1874–1951) maalauksia ja hänen sävellyksiinsä liittyvää oheismateriaalia. Ekspressioita-näyttely koottiin yhteistyössä saksalaisten museoiden kanssa. Teoksia lainattiin erityisesti Nordrhein-Westfalen osavaltion taidemuseoista, pääyhteistyökumppanina oli Lehmbruck-museo Duisburgissa. Teoksia saatiin lainaksi myös Tampereen ystävyyskaupunki Essenistä.

Natsit julistivat ekspressionistien teokset rappiotaiteeksi 1930-luvun Saksassa, teoksia takavarikoitiin ja taiteilijoita asetettiin maalauskieltoon. Monet ekspressionisteista osallistuivat ensimmäiseen maailmansotaan, osa heistä kaatui rintamalla. Tuotanto jäikin monella melko pieneksi ja nämä taidehistorian keskeiseen ajanjaksoon kuuluvat teokset ovat yleensä esillä museoiden perusripustuksissa. Niiden lainaaminen on poikkeuksellista ja tästäkin syystä näyttely oli ainutlaatuinen. Näyttelyyn tuli esille kaiken kaikkiaan noin sata maalausta ja veistosta, Sara Hildénin taidemuseo tuotti näyttelyn yhteydessä laajasti kuvitetun julkaisun.

Näyttelyä tukivat Ministerium für Familie, Kinder, Jugend, Kultur und Sport des Landes Nordrhein-Westfalen sekä Saksan ja Itävallan Suomen suurlähetystöt.