Helmiä toi yleisön nähtäväksi Sara Hildénin säätiön kokoelmateoksia. Näyttely oli vuoropuhelua kokoelman ytimen, modernismin klassikoiden ja uushankintojen, nykytaiteen helmien välillä. Helmiä oli esillä aivan kirjaimellisestikin, kun hieman aiemmin säätiön kokoelmaan hankittu, Muranon lasista valmistettu helminauha, ranskalaisen Jean-Michel Othonielin Valko-punainen helminauha oli ensimmäistä kertaa esillä.

Sara Hildénin säätiö perustettiin 1962. Tuolloin rouva Sara Hildén (1905–1993), tamperelainen taiteenkerääjä ja liikenainen lahjoitti omistamansa taideteokset nimeään kantavalle säätiölle. Vuonna 1975 Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön kesken allekirjoitettiin sopimus, joka johti Sara Hildénin taidemuseon perustamiseen. Museo avattiin yleisölle 1979. Kokoelman ytimen muodostavat Sara Hildénin aviomiehen taidemaalari Erik Enrothin teokset vuosilta 1945–1962. Alusta alkaen Hildén ja hänen asiantuntijaystävänsä keskittyivät erityisesti kansainvälisen nykytaiteen kokoelman luomiseen, mutta myös suomalaisen nykytaiteen teosmäärä kasvoi nopeasti. Ulkomainen kokoelma heijastelee teosten hankintahetkien kansainvälisiä tyylisuuntauksia.

Museon yläkerrassa olivat esillä eurooppalaisen modernismin klassikot ja varhaiset mestarit sotia edeltävältä ajalta. He edustavat 1900-luvun alun taidesuuntauksia jälki-impressionismista kubismiin ja surrealismiin. Taiteilijoiden joukossa ovat Pierre Bonnard, Giorgio de Chirico, Juan Gris, Paul Klee, Fernand Léger ja Pablo Picasso sekä nuoremman polven modernin taiteen mestarit Paul Delvaux, Joan Miró ja Giorgio Morandi. Paul Delvaux’n Kesä oli Sara Hildénin oma suosikkiteos. Klassikoiden rinnalla esillä oli suomalaista varhaista modernismia edustava Helene Schjerfbeckin Puunveistäjä. Brittiläisen Henry Mooren veistos Lepäävä äiti ja lapsi samoin kuin Alberto Giacomettin naisfiguuri Nainen rattailla ovat kokoelman merkkiteoksia. Francis Baconin muotokuvatutkielma elämänkumppanista George Dyerista on Sara Hildénin säätiön kokoelman kansainvälisesti tunnetuimpia teoksia. Se on ollut esillä lukuisissa maailman taidemuseoissa. 1970-luvun uusrealistin Edward Kienholtzin tilateos Uudestisyntyminen ja poptaidetta edustava Martial Rayssen kollaasi Salaperäisesti Teidän kuuluvat molemmat kokoelman ’ikoneihin’.

Uusia hankintoja ja kansainvälisiä nimiä kokoelmassa olivat näyttelyn aikaan islantilainen Eggert Pétursson sekä amerikkalaiset Ross Bleckner, Mark Francis ja Marc Swanson. Suomalaista nykytaidetta edustivat mm. kuvanveistäjät Jaakko Himanen ja Veikko Hirvimäki sekä maalarit ja piirtäjät kuten Arto Korhonen, Jani Leinonen, Jarmo Mäkilä, Leena Nio, Tamara Piilola, Stiina Saaristo, Osmo Rauhala ja Kari Vehosalo.