Still Still Life

Still Still Life oli katsaus asetelman eri muotoihin modernissa- ja nykytaiteessa. Näyttelyn teoksia yhdisti näkökulma asetelmaan ja asetelmallisuuteen. Sara Hildénin säätiön kokoelmateokset saivat rinnalleen nykytaiteilijoilta lainattuja teoksia.

Modernistit käyttivät asetelmaa välineenä taiteellisten haasteiden, kuten sommitteluun, valoon ja muotoon liittyvien kysymysten vapaalle pohdinnalle. Asetelma oli olemassa taiteen vuoksi eikä sen ajateltu viittaavan itsensä ulkopuolelle.

Nykyasetelma on murtautunut ulos kehyksistä ja kaksiulotteisesta pinnasta tilaan levittäytyväksi, esineistä ja erilaisista materiaaleista koostetuksi installaatioksi. Nykyasetelmassa pohditaan myös asetelmaa taidemuotona.

Asetelman vuosisatainen suosio perustuu ihmisen erityiseen esinesuhteeseen osana materiaalista maailmaa: käytämme, hyödynnämme ja nautimme siitä. Asetelma on edelleen väline, jonka kautta voi tutkia ja ilmaista erilaisia sisältöjä sekä arvomaailmoja.

Näyttelyn teokset tarjosivat alustan keskustelulle suhteestamme esineisiin ja materiaan. Niiden katsominen antoi mahdollisuuden mietiskellä hetken tai hieman pidempään. ”Teoksen täytyy olla esteettinen, että se houkuttelee käsitteellisemmän äärelle.” (Toni R. Toivonen).

Näyttelyn taiteilijoita olivat: Greta Alfaro, Arman (Armand Fernandez), Hans-Christian Berg, Fernando Botero, Claudio Bravo, Anthony Caro, Jacob Dahlgren, Berlinde De Bruyckere, Saara Ekström, Erik Enroth, Susanne Gottberg, Juan Gris, Emma Helle, Nir Hod, Daniel Jacoby, Elina Juopperi, Zhanna Kadyrova, Antero Kahila, Pentti Kaskipuro, Arto Korhonen, Fernand Léger, Li Mingzhu, Heikki Marila, Giorgio Morandi, Inka Nieminen, Pablo Picasso, Anna Retulainen, Nicolas de Staël, Toni R. Toivonen, Anu Tuominen, Rafael Wardi, Klaus Weber.