Miten taiteilijat ovat käsitelleet tilaan, tilallisuuteen ja arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä?
Kesänäyttely Teos tilassa, tila teoksessa perustuu Sara Hildénin Säätiön kokoelmaan ja se tarkastelee tilan käsitettä taiteessa. Teokset houkuttelevat pohtimaan taiteen tilallisuutta ja tilan erilaisia ilmenemismuotoja. Näyttelyssä on esillä monia kokoelman klassikkoteoksia, uushankintoja sekä tätä näyttelyä varten valmistuneita uusia teoksia.
Näyttelyn teosten tilallinen lähtökohta on toisinaan hyvin konkreettinen. Näkökulma vaihtelee kaukaisesta kaupunkinäkymästä ihmisen henkilökohtaiseen tilaan. Joissain teoksissa rakennetusta ympäristöstä on jäljellä vain palanen. Välillä miljöö on puolestaan kuvitteellinen tai unenomainen. Tilan kysymyksiä on lähestytty taiteessa myös käsitteellisemmin.
Silja Rantanen (s. 1955) uudisti 1980-luvun alussa tilallisuuden käsittelyä suomalaisessa taiteessa käsitteelliseen suuntaan. Hänen maalauksensa esittävät eri tapoja kertoa kolmiulotteisesta tilasta kaksiulotteisesti. Näyttelyn varhaisissa maalauksissa projektiot ja kuviteltujen tilojen mallit näkyvät kappaleina yksivärisellä taustalla niin kuin ne olisivat esineitä.
Teoksissa voidaan tarkastella tilan eri ulottuvuuksia, pintoja, syvyyttä tai tyhjyyttä. Nina Roos (s. 1956) on kiinnostunut maalauspinnasta rajana kahden tilan tai todellisuuden välillä. Teoksissa on mukana ajatus läpikuultavuudesta. Taiteilija on kiinnostunut siitä, miten maalaus on jotain muuta kuin kuva: se ei ole vain informaatiota, vaan myös kehollisuutta ja läsnäoloa. Jussi Nivan (s. 1966) maalaukset venyttävät rajojaan kohti kolmiulotteisuutta ja ne kurottautuvat ympäristöönsä. Niva on työskennellyt eri tavoin maalauksen olemukseen ja näkemisen prosessiin liittyvien kysymysten parissa.
Näyttelyä varten uusia teoksia ovat toteuttaneet taiteilijat Antti Oikarinen ja Grönlund – Nisunen. Antti Oikarisen (s. 1974) teoksiin sisältyy yllätyksellisyyttä ja ajatus teoksiin piiloon jäävästä tilasta. Tätä näyttelyä varten Oikarinen on tehnyt myös uusia maalauksia ja veistoksia, joita tehdessään hän on pohtinut taideteoksen olemusta ja esittelytilaa. Oikarisen teokset muodostavatkin oman kokonaisuutensa, näyttelyn näyttelyssä.
Grönlund – Nisunen eli Tommi Grönlund (s. 1967) ja Petteri Nisunen (s. 1962) työskentelevät usein paikkasidonnaisesti. Tähän näyttelyyn valmistunut tilallinen installaatio on saanut innoituksensa museon arkkitehtuurista ja näyttelytilasta avautuvista maisemista.
Mukana näyttelyssä on myös otos Sara Hildénin Säätiön laajasta kineettisen taiteen kokoelmasta. Näissä teoksissa on kyse tilan tunnusta, liikkeestä tai sen illuusiosta. Taideteokset kommunikoivat tilan ja siellä liikkuvien näyttelyvieraiden kanssa.
Näsijärven rannalla sijaitseva 1979 valmistunut museorakennus on Arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskosken suunnittelema, pääsuunnittelijanaan Asko Rasinperä (1938–1978). Se on tarjonnut vaikuttavan miljöön kuvataiteen esittelyyn yli neljänkymmenen vuoden ajan. Tulevaisuudessa taidemuseo tulee siirtymään Finlaysonin alueelle kohoavaan museorakennukseen, jonka on kaavailtu valmistuvan vuosien 2027–28 vaiheilla. Uudessa museorakennuksessa on näyttelytilat sekä Sara Hildénin Säätiön taidekokoelmalle että vaihtuville näyttelyille.
Näyttelyn taiteilijat: Martti Aiha, Francis Bacon, Juhana Blomstedt, Otto Boll, Claudio Bravo, Giorgio de Chirico, Jacob Dahlgren, Paul Delvaux, Carolus Enckell, Erik Enroth, Veikko Eskolin-Esk, Lucio Fontana, Grönlund – Nisunen, Eero Hiironen, Chantal Joffe, Dennis Johnson, Howard Kanovitz, Harry Kramer, Matti Kujasalo, Pe Lang, Pentti Lumikangas, Jussi Niva, Antti Oikarinen, Kimmo Ojaniemi, Tamara Piilola, Isabel Quintanilla, Daniel Quintero, Silja Rantanen, Nina Roos, Eino Ruutsalo, George Segal, Jesús Rafael Soto, Yves Tanguy, Gérard Titus-Carmel, Victor Vasarely, Willy Weber, Adam Winner.
Ilmaisten äänioppaiden avulla voit tutustua tarkemmin näyttelyn teoksiin. Lisäksi tarjolla on museon arkkitehtuuria ja tilaa käsittelevät arkkitehti Riina Sirénin kirjoittamat ääniopastukset.
